Aina yhtä ylpeä

Riemulla ei ole rajaa vaikka vesi olikin kylmää.

Kiireinen viikko on nyt jäämässä taakse. Täällä viikolla olen ollut viikolla olen joka päivä tehnyt jotain sirkukseen liittyvää. Maanantaista perjantaihin meillä on ollut harjoituksia lauantain esitystä varten. Tiistaina kuitenkin jouduin perumaan harjoitukset, kun kauppojen aukiolot ja treenit meinasivat mennä niin päällekkäin, että olisi jäänyt paidat hankkimatta. Joka päivä lapset saivat minut hymyilemään entistä enemmän. Vielä pari kuukautta kaiken aikataulu sähläyksen jälkeen en uskonut, että pääsisimme hän pisteeseen.

Acrobatic team

Lauantaina koitti esitysaamu. Lähin kuuden muun vaihtoopiskelijan kanssa Katuturan uima-altaalle kaikkien sirkus kamojen kanssa. Jännitti ihan hirveästi ja se kyllä huomasivat muutkin kuinka aggressiivisesti levittelin huulirasvaa purkista. Monta asiaa oli vielä auki. En tiennyt tietävätkö joulujuhlan järjestäjät uima-altaalla mitään esityksestämme, vaikka minulle oli sanottu, että sinne ollaan oltu yhteydessä. Aikaisempien kokemusten perusteella ei myöskään ollut millään tavalla varmaa, että lapset saapuisivat suunnitellusti paikalle.

Aloitin altaalla puhumaan esitystämme ohjelmaan mukaan, sillä siitä ei ollut koskaan kuultukaan. Niin pahalta kuin tuntuu sanoa niin huomasi kyllä, että sai sopia asioita Namibian saksalaisten kanssa, oli asioiden sujuvuus aste ihan erilainen. Ilmoille ei jäänyt enää kun yksi kysymysmerkki: ehtivätkö lapset ajoissa paikalle. Saapuivathan he, ehtivät vajaan tunnin pulikoida altaassakin ennen maskien maalausta.

Kun esitysten aika koitti en voinut muuta, kun olla ylpeydestä soikea, siellä ne mun lapset on ja vetää ihan älyttömän hyvin. Harmittaa kun ei ehditty lasten kanssa kunnolla purkaa esitystä samana päivänä, mutta ensi torstaina sitten. Toivottavasti he näkevät itsekin kuinka hyviä ovat.

T-shirt factory

Tällä viikolla illat ovat treenien jälkeen menny aikapitkälle t-paitoja maalatessa. Onneksi sain siihen kämppiksiltä apua. Perjantaina ehdin ostella tuliaisiakin Craft Cafe aamiaisen jälkeen. Vielä on kuitenkin vaikka mitä hankintoja tekemättä. Pahoittelen, kun perhe ja ystävät ovat jääneet turhan vähälle huomiolle, ensi viikkolla uusi yritys.

Last training

Harjoittelu tehollakin on päättynyt ja loppuajan palloilen varmaan ensiavussa. Tehon henklökunta halusi pitää meille pienet juhlat ennen kuin lähdimme Nellan ja Katrin kanssa. Ostimme sinne suklaakakun ja he toivat Hungry Lion kanaa ja kokista. Kuulimme useita puheita meidän ahkeruudesta ystävällisyydestä. Kyllä siinä vähän meinasi herkistyä, vaikka välillä tuntuu, että mieli kylmenee Katuturan sairaaralla eikä hurjatkaan jutut tunnu enää miltään.

This week has been very busy with the circus. Everyday from Monday to Friday I have been at the soup kitchen helping the kids to get the performance together. Except on Tuesday I had to go to stores to buy paints and shirts. After that, every night before the performance me and my roommates have had the t-shirt factory in our pool house. Two months ago it was hard to imagine that we would get to this point. 

I was very nervous on Saturday morning when me, six other student and the circus equipments left from the house to Katutura swimming pool. I was hoping the best and afraid the worst. Fortunately the best happened. Kids were on time and they had time to swim before we started to paint our faces. 

We made final practice behind the cars. When our turn became the kids really did their best and I am so proud of them. I just hope that they can see how good they are. They can do anything as long as they have desire and belief. On Thursday I will go keep my last workshop. I can promise that I'm not able to hold my tears when we depart.

The Circus of Home of Good Hope