Lastenosastolla

Ward 8B

Jo viime viikolla aloitin harjoittelun lastenosastolla. Hommat eivät ole siitä paljon muuttuneet, lisääntyneet vain sillä tällä hetkellä osastolla ei ole meidän lisäksi kuin yksi namibialainen opiskelija passuutettavana. Iso osa äideistä ja vauvoista ovat tulleet jo sen verran tutuksi, että saatetaan puhua muutakin, kuin mitä Soapin tekoon vaaditaan. 

Äidinmaidonkorvikkeita jaossa.

Ensimmäinen kuva on näkymä osaton ovelta. Tällä käytävällä on mm. tarkkailuhuone ja tavalliset potilashuoneet. Vieressä toinen saman pituinen käytävä, jossa on "eristyshuoneet" ja tearoom eli taukohuone. Sieltä löytää myös todennäköisimmin saippuaa käsienpesua varten.

Osatolla on 1,5-vuotias orpotyttö Paulina. Häntä opiskelijat pääsevät hyysäämään aina kun muita hommiltaan ehtivät. Hän joutuu pitään nenämahaletkua, jotta lääkkeet saadaan annettua. Tällä kertaa kuitenkin masuun menossa vain maitoa. Yhtä reipasta tyttöä saa kyllä hakea. 

Meille annettiin eilen tehtäväksi pitää esitelmä äideille virheravitsemuksesta. Haasteita aiheuttaa mm. se, että suurin osa virheravituiden lasten äideistä ei ymmärrä englanti. Myös esimerkit ruuista, joihin äideillä on varaa ovat hieman hakusessa, sillä meistä monet asiat ovat hyvin halpoja, vaikka ne olisivatkin täällä kalliita. Esitelmä ei tosin tämän päivän aikatauluun mahtunut, jos joku sister sen kuitenkin huomenna vielä muistaa niin sitten alkaa valistus. Huomenna on siis toistaiseksi viimeinen päivä 8B:llä. Perjantaina mennään töihin Soup Kitchenille, mutta sitä ennen käyn siellä torstaina vähän sirkustelmassa. Ensimmäinen oikea työpaja (toivottavasti).

Paulina

Pikkasen on yrittänyt koti-ikävä iskeä ja pitää tosissaan perustella itselle, miksi tänne halusin. Vaikka aikaero Suomeen on vain -1 tunti, tuntuu silti, että on vaikeaa saada yhteyttä sillon kun tarvitsee. Pitää jossain vaiheessa laittaa arkipäivitys täältä, johon saan kerralla avattua kaikki kolmanen maailman ongelmani ja tottakai kaikki plussat täältä. Jos jollain on hinku lähettää mulle Suomi ihanuuksia helpottamaan/ pahentamaan mun koti-ikävää niin voin laitta pyynnöstä P.O. Box osotetta, kun sain sen vihdoin selville.

---------------------------------------------------------

Last week I started my training from the pediatric ward. Same is continuing on this week. There is only one thing that has changed: there are not so many students left on the ward and we hard working Finns have much more Soaping to do than on last week. Many of the babies and mommies have become familiar and it's nice to talk other stuff too than babies complains.

I have been taking care of this orphan girl Paulina. She gets our attention always when we have done all other work. She has naso-gastric tube that we get her medicine through, but this time she got only milk in her tummy (3. pic). She is the bravest 1,5 year old that I know. 

So far tomorrow is our last day at 8B and I hope there are coming soon some other student to kiss and hug Paulina. Tomorrow hopefully I  get to keep my first real circus workshop at the Home of Good Hope. Then on Friday we'll go to work at the Soup Kitchen sharing food and juice and dry some dishes.

Katutura State Hospital

I've become a bit homesick lately. Even when the time difference between Namibia and Finland is only 1 hour, it feels a bit difficult to find right time for talking to my friend an dearest. Some day I try to make a post about my third world problems here and of course all the best thing in daily living. ;)